Mitä psykan opiskelu oikeasti on?

Heips! Joku olikin joskus pyytänyt postausta siitä, mitä psykalla oikeasti opiskellaan. Olin ehtinyt painaa postaustoiveen esitietoiseen asti, mutta maanantaina ruotsin tentissä asia nousi taas pintaan. Kirjoitin (surkeaa) referaattia psykologin työstä ja siitä tuli mieleen, että voisin nyt seuraavaksi kirjoittaa psykan opiskelusta ja opintojen sisällöstä tänne. Tuomiota tentistä ei ole vielä tullut ja nyt aloittelin Ammattikäytöntö I -kurssin alkutentin kirjaa. Mutta siis, mitä psykalla oikeasti opiskellaan (Helsingissä)?

Perusopinnot

Perusopinnot koostuvat viidestä kurssista: Kehityspsykologia I, Neuro- ja Kognitiivinen psykologia I, Persoonallisuuspsykologia I, Kliininen psykologia I ja Psykologisen tutkimuksen perusteet. Nämä perusopinnot ovat kaikille yliopistoille yhteiset. Asia on osittain samaa kuin lukiossa, mutta näkökulma tieteellisempi. Näitä opintoja suoritetaan siis fuksivuonna. 

Aineopinnot

Aineopinnot ovat ikäänkuin jatkoa perusopinnoille. Kehityspsykologiasta, neuropsykologiasta, kognitiivisesta psykologiasta, kliinisestä psykologiasta ja persoonallisuuspsykologiasta on kaikista yksi pakollinen jatkokurssi (neurosta itseasiassa kaksi). Aineopinnoissa syvennytään enemmän aiheeseen, kun perusopinnot ovat usein enemmän pintaraapaisu aihealueen teemoihin. Lisäksi Helsingissä suoritetaan Havaintopsykologia I -kurssi, joka käsittelee aika paljon samoja asioita, kun neuron ykköskurssi. Aineopintoihin kuuluu myös Ammattikäytäntö Ia kurssi, jota aloittelen nyt syksyllä. 

Metodiopinnot

Eli siis pahamaineiset tilaston kurssit. Heti ekana vuonna pääsee treenailemaan SPSS:n käyttöä Tilastollisen tietojenkäsittelyn peruskurssin siivittämänä ja heti sen jälkeen keväällä treenailemaan unohtuneita(?) pääsykoeasioita kahdelle valtsikan tilastotieteen jatkokurssille. Tämä lisäksi ekana vuonna tehdään myös pieni harjoitustyö, joka aiheuttaa huomattavaa psyykkistä kuormitusta ja Matlabin kiroamista alimpaan helvettiin. Toisena ja kolmantena vuonna päästään jo enemmän tosi toimiin Varianssianalyysin ja Psykometriikan kanssa. Lisäksi kakkos- tai kolmosvuonna tehdään isompi ja vaativampi harjoitustyö, joka kestää koko vuoden. Harjoitustöiden aiheen pörräävät havainto- ja kognitiivisen psykologian ympärillä. Maisterivaiheessa pakkaa sekoitetaan vielä lisää Monimuuttujamenetelmillä. Fuksivuoden jälkeen metodiopinnoissa käytetään SPSS:n lisäksi myös R:ää ja Survoa. 

Kieliopinnot

Yliopisto-opintoihin kuuluu pakollisena virkamiestasoinen ruotsi ja englanti, kumpainenkin kolmen opintopisteen arvoinen. Näiden lisäksi tulee suorittaa myös puheviestinnän kurssi ja ennen kandia pitää käydä Tieteellisen kirjoittamisen kurssi. Näiden lisäksi voi toki halutessaan opiskella muita kieliä, mutta yllämainitut kurssit ovat siis niitä pakollisia. Tähän väliin voisin vielä mainita TVT (eli tieto- ja viestintätekniikan?) ajokortin, joka tulee myös suorittaa ennen kandia. Siinä tehdään koe, jolla katsotaan, että tietokoneen käyttö on tarpeeksi hallinnassa. Myös HOPSia eli henkilökohtaista opintosuunnitelmaa tulee tehdä.

Sivuaineet

Psykalla on kaksi sivuainetta. Ensimmäisen tulee olla vähintään 25 opintopistettä jostain muusta kuin psykasta. Sosiaalipsykologia, sosiaalitiede, antropologia, sukupuolen tutkimus ja timanttinen tilastotiede ovat esimerkkejä mahdollisista sivuainekokonaisuuksista. Periaattessa voi käydä minkä tahansa sivuainekokonaisuuden, mutta olis tietysti mielekästä, jos se sopis jollain tasolla yhteen psykan kanssa. Toinen sivuaine voi olla 25 opintopistettä psykan valinnaisia opintoja tai sitten saman verran taas jotain muita opintoja. Monet ainakin Helsingissä kyllä käy psykan valinnaisia toiseksi sivuaineeksi. JOO-hakemuksella voi hakea sivuainekokonaisuutta muistakin yliopistoista.

Valinnaiset ja syventävät opinnot

Kun pakollisek kurssit on käyty pois alta, voi siirtyä herkullisiin syventäviin opintoihin. Valinnanvaraa on runsaasti: jokaisesta perusopintojen ja aineopintojen aihepiiristä löytyy useampi syventävä kurssi. Näiden lisäksi voisin mainita myös liikennepsykologian, yhden kriminaalipsykologian kurssin, työ- ja organisaatiopsykologia ja tilastoseminaarit. Syventäviin opintoihin kuuluu myös muut Ammattikäytäntö kurssit, joilla harjoitellaan psykologin työtä. Koko opiskelun kruunaa puolen vuoden harjoittelu, jonka takia koko suunniteltu opiskeluaika venyy viiteen ja puoleen vuoteen normaalin viiden vuoden sijaan.

Kaiken kaikkiaan voisin sanoa samaa, mitä siinä ruotsin referaatin kohteena olevassa tekstissä sanottiin. Psyka on oikeasti TIEDETTÄ siinä missä luonnontieteetkin. Luokiossa kuva psykasta on ehkä enemmän sellainen, että siihen liittyy lähinnä tunteiden käsittelyä ja niistä puhumista. Tilaston opinnot tulee monille isona yllätyksenä, mutta niitä kursseja suorittaessa huomaa oikeasti metodiosaamisen tärkeyden tutkimusta tehdessä. Tekstissä myös eräs psykologi kertoi luulleensa, että psykan opiskelu on jotenkin "boheemia" ja kivaan mutu-tuntumaan perustuvaa, mutta yllättyi huomatessaan sen tieteellisen otteen, mikä opiskelussa on koko ajan mukana. Me psykalaiset ollaankin ylpeitä siitä, että ollaan vahvoilla tilastojen kanssa ja ymmärretään psykaa "pintaa syvemmältä" eikä sorruta niihin "sä varmaan analysoit mua koko ajan ja tiät mitä mä ajattelen" puuduttaviin vitseihin, mitä kuulee aina, kun kertoo opiskelevansa psykaa. :D Psykologi ei ole meedio vaan psykologian maisteri, jolla on vankka teoriapohja tilasto-osaamisen ja käytännön kokemuksen lisäksi.

Psykan opiskelua hypettäen,

Embe

Miten käyttää välivuosi hyödyksi?

Heippa taas ihanuudet! Nyt ajattelin vuorostaan kirjoittaa postauksen niille, joita ei valitettavasti tänä vuonna hyväksytty opiskelemaan. Koe oli vaikea ja erilainen kaikille, ei siis todellakaan ole mikään häpeä jos ei päässyt sisään! Monet teistä on jo varmaan ehtineet hyvin käydä kokeen pisteet ja niiden aiheuttamat fiilikset läpi ja syksyllä olisikin aika miettiä, että mitä seuraavaksi. Ajatelinkin siis kirjoittaa ylös vähän vinkkejä siitä, miten välivuoden voi käyttää hyödyksi ja miten mä ite koin välivuoden.

1. Avoin yliopisto

Mä oon liputtanut avoimen yliopiston puolesta ennenkin, mutta ajattelin nyt kertoa hieman tarkemmin siellä opiskelusta. Mä siis ite suoritin välivuotena Tampereen avoimessa osan psykan perusopinnoista ja tilaston perusopinnot. Kummatkaan opinnoista ei mennyt hukkaan, koska sain kaikki suoritetut kurssit hyväksiluettua ja nyt opiskelen melkein samaan tahtiin kuin syksyllä kolmatta vuotta aloittavat. Mä siis suosittelen käymään avoimessa niin paljon psykan perusopintoja kuin lompakko antaa myöden. Jeps, avoimessa opiskelu maksaa kympin per opintopiste eli jos aikoo suorittaa kaikki perusopinnot se keventää rahapussia 250 eurolla. 

Monelle toi on varmasti ihan älytön hinta, mutta onneksi on mahdollista suorittaa myös yksittäisiä perusopintojen kursseja. Jos ei halua käydä kaikkia kursseja, niin mä suosittelisin neuro- ja kognitiivisen psykan kurssia sekä tutkimuspsykan kurssia. Neuropsyka hyppää aivan eri asteelle verrattuna lukiossa käytyihin juttuihin, jotensiitä kurssista on varmasti hyötyä sekä pääsykokeita että tulevaa fuksivuotta ajatellen. Tutkimuspsykan kurssista (psykologisen tutkimuksen perusteet) on taas hyötyä tilastojen ymmärtämisestä syvällisemmän - mitä niiden testien takana oikein piilee ja mitä niillä oikeesti mitataan. Sen sijaan kehityspsyka oli melko samaa kuin lukiossa, joten sitä kannattaa vuoden aikana kerrata lukion kirjasta, jos sellainen vielä kotoa löytyy. Sama pätee mun mielestä aikalailla kliiniseen ja persoonnallisuus psykaan. Muutenkin lukion juttuja kertailemalla tulevien artikkelien hallitseminen on helpompaa, kun on jotain muistikuvia ihan niistä perusasioista. :)

Tilaston opinnoista sen verran, että Helsingissä ei järjestetä avoimessa kuin 10 opintopisteet johdantokurssi, mutta oon kuullut monien nykyisten psykalaisten käyneen sen ja ilmeisesti se on ollut hyödyksi. :) Tampereella tykkösin kauheesti tilaston kursseista, pääsykoeasiat oli helpompi ottaa haltuun, kun joku selitti niitä selvällä suomen kielellä. Perusopinnoissa käsitellään kaikki pääsykoealueeseen kuuluvat asiat, joiden lisäksi neljännellä kurssilla käydään myös varianssianalyysia. Mä en hirveesti silloin opetellut sitä, koska halusin keskittyö pelkästään pääsykoeasioihin. Viimeisellä kurssilla tehdään itse pienimuotoinen tutkimus SPSS:llä ja se oli mun mielestä tosi hyödyllinen, vaikka sen suorittaminen jäikin kesälle pääsykokeiden jälkeen! Ohjelmiston perusteiden hallintaan opetellaan myös kaikilla muilla tilaston kursseilla, joten SPSS:n tulosteiden tulkinta on huomattavasti helpompaa, kun tietää, miten tuloste on saatu aikaiseksi. Ensimmäisessä periodissa opetellaan heti myös SPSS:n käyttöä psykalla, joten aikaisempi tietotaito ohjelmistosta oli ainakin mulle hyödyksi. :)

Muutenkin avoimessa mun mielestä huippua oli se, että pääsi jo jonkin verran kiinni oman alan opintoihin ja tuntui, että teki jotain hyödyllistä välivuoden aikana. Samalla myös kiinnostus ja innostus alaa kohtaan kasvoi. :) Vuosi suhahtaa yllättävän nopeasti ohi, kun on jotain mielekästä tekemistä. Tampereella ainakin myös opettajat oli aina valmiita vastaamaan tyhmiinkin ja hieman aihealueen ulkopuolella oleviin pääsykokeisiin liittyviin kysymyksiin. Suosittelen siis todellakin! Jos taas esim. psykan perusopinnot on jo alla, niin voi hakeutua psykan aineopintoihin, mikäli on saanut peruopinnoista keskiarvoksi vähintään 3. Myös enkkua, ruotsia, tieteellistä kirjoittamista ja puheviestintää kannattaa suorittaa avoimessa pois alta, koska nekin saa hyväksiluettua. 

2. Valmennuskurssille?

Monet on täällä aikaisemminkin kyselleet valmennuskurssin hyödyllisyydestä ja siitä, onko se pakko käydä jos aikoo päästä sisään. Valmennuskurssi ei ole ehto eikä tae sisäänpääsylle. Koska valmennuskurssit on tosi kalliitaa (>900e), niin mä suosittelen avoimen opintoja, mikäli ei ole kurssille varaa mennä eikä ole varma, onko siitä itselle hyötyä. Valmennuskurssin voi toki käydä pelkästään tilastoon tai artikkeleihin liittyen. Tilasto-osiota voisin suositella niille, joilla pääsykoemenestys tökki tilasto-osuuden takia, eikä itse tiedä, miten voisi oppia vaikkapa todareita. Valmennuskurssilla asiat väännettään rautalangasta niin monta kertaa kuin tarvitsee, mutta niille, joilla on perusasiat hyvin hallinnassa, kurssin alkupuoli voi olla turhauttavaa. 

Mä itse kävin ekalla kerralla koko kurssin ja sillon mulle oli siitä tilasto-osuudesta kauheesti hyötyä, koska en tajunnut mitään HoloPulkista enkä osannut laskea edes keskihajontaa. Toisena vuonna kustansin omista rahoistani artikkelikurssin Valmennuskeskukselta Helsingissä ja tykkäsin siitä kovasti. Meillä oli ihan huippuopettaja, joka jaksoi aina vastata mun sähköposteihin, kun jotkut artikkelin asiat eivät meinanneet iskeytyä päähän. Kannattaa varmaan tän pääsykokeen perusteella miettiä, missä asioissa tarvitsee harjoitusta ja valita sen perusteella mahdollinen valmennuskurssi.

3. Entä jos mun on pakko käydä töissä?

Töissä käyminen ei ole este ainakaan avoimen opinnoille. Avoimen opinnot järjestetään pääsääntöisesti illalla, joten päivätyössä olevien on mahdollista päästä silti mukaan opetukseen. Luennoilla ei myöskään ole läsnäolopakkoa ja Tampereella kursseja pystyi suorittamaan tosi joustavasti, koska luennot videoitiin ja tallennettiin. Kursseja pystyi suorittamaan tentin sijaan myös esseille/oppimispäiväkirjoilla. Mä kävin itse töissä kolmena päivänä viikossa ja pääsin silti osallistumaan lähes kaikille luennoille. Oli myös tosi kivaa illalla rentoutua (oikeesti!) itselle mielenkiintoisten asioiden parissa. Jaksoi tehdä töitäkin paremmin. :)

4. Entä jos ei ole varaa valmennuskurssiin eikä avoimeen?

Mikäli rahatilanne estää sekä avoimessa opiskelun että valmennuskurssin (mikä on ymmärrettävää) voi hakeutua keväällä Varjovalmennukseen (Helsinki), joka on ilmainen valmennuskurssi ja psykan opiskelijoiden järjestämä. Kurssille on kuitenkin paljon hakijoita ja hakijat arvotaan, joten takeita kurssille pääsystä ei ole. Sen sijaan kannattaa perustaa luku- tai laskupiiri lähellä asuvien psykaan pyrkivien kanssa. Jos ei tunne ketään muuta psykomielistä ihmistä, niin Abitreeneistä voi kysellä seuraa. Mä luin toisena vuonna yhdessä kaverin kanssa ja oppiminen oli paljon tehokkaampaa ja mukavampaa seurassa. Keksittiin mitä typerimpiä tapoja oppia ja sitäkin hölmömpiä muistisääntöjä! Yhdessä oppiminen on tosi tehokasta, kun välillä pääsee itse opettamaan toista ja välillä toinen voi opettaa sua. Tää on mun ehdoton number one oppimistekniikka ja suosittelen kaikkien hyödyntävän tätä. Samassa veneessä ne muutkin hakijat on niin turha pihdata omia tietojaan, koska sillon ei saa apua muiltakaan. Tehkää siitä oppimisesta kivaa eikä mitään pakkopullaa! :)

5. Millon kannattaa aloittaa taas lukeminen?

Aika, jonka tarvitsee oppiakseen pääsykokeessa vaadittavat asiat, on yksilöllinen. Mä koen olevani itse hidas oppija ja tarvin paljon aikaa asioiden sisäistämiseen. Tykkään muutenkin lukea pikkuhiljaa vähän kerrallaan kuin rykäistä koko homman paniikissa muutamassa viikossa. Mun mielestä parhaita tuloksia saa sillä, että aloittaa riittävän ajoissa, jotta on aikaa kerrata ja palata aikaisempiin asioihin. Nyrkkisääntönä pitäisin sitä, että tilastot on otettu haltuun ennen artikkeleita eli HoloPulkki olisi jyystetty läpikotaisin muistiinpanoineen ja laskuineen sekä lisämatsku laskettu ja sisäistetty. Mä ite aloitin elokuussa luku-urakan, mutta mulla ei ollut päivässä hirveesti tunteja käytettävissä avoimen ja töiden takia. Pidin sitä kuitenkin itelle parhaana tapana oikeesti SISÄISTÄÄ ne asiat, kun sain aloitella rauhassa ja kahlattua matikan läpikotaisin huolellisesti ennen artikkeleita niin, että mulla oli oikeesti sellainen olo, että osaan ja hallitsen ne asiat. Tän mukaan mä suosittelen, että lähdette aikatauluttamaan luku-urakkaa, jotta lopulta voit keväällä käyttää 80-90% lukuajasta pelkästään artikkelihin kerraten toki tilastoja välillä. Kun on saanut kehitettyä laskurutiinin itselleen, niin ne asiat jää takaraivoon eikä häviä muistista helposti.

Lopuksi mä haluisin toivotta aihan mielettömän huikeesti tsemppiä kaikille, jotka aikovat hakea uudelleen ens keväänä! Vaikka se urakka vaikuttaa ihan älyttömältä, niin se on kaikki sen arvoista ja jollain kierolla tavalla niistä myösiltaisista korrelaatioistakin alkaa nauttia, really. :D Mulla on myös suunnitelmissa ehkä pitää muutama tilastotaistotapaaminen talvella/keväällä jos vain aikataulut antaa myöten. :) Rentoutukaa kuitenkin nyt kesällä, ettette pala loppuun ennen kevättä. Toivottavasti nämä vinkit selkeytti edes pikkuisen ajatuksia ens vuodesta.

Tsemppiterkuin,

Embe

Pieni muistilista psykaan hyväksytyille

Moikka! Oon nyt kotiutunut Kreikasta pienen flunssan saattelemana, joten on aika palata taas ruotuun ja kirjoitella tänne. Ajattelin nyt ensin kirjata ylös muutamia mun mielestä hyödyllisiä vinkkejä niille, jotka pääsivät opiskelemaan. Aion kuitenkin kirjoittaa vinkkejä välivuotta varten niille, jotka eivät tänä vuonna päässeet sisään. Lähdetäänpäs sitten liikkeelle!

1. Läsnäolevaksi ilmottautuminen

Hyväksymiskirjeen mukana tuli kauhea läjä kaikenlaista lippuja ja lappuja. Mulla ainakin kesti useampi päivä ottaa selvää siitä, mitä pitää tehdä ekana. Lähtekää siis liikkeelle siitä, että ilmottaudutte läsnäolevaksi (tai poissaolevaksi) ensimmäisenä. Ilmottautuminen jatkuu kai heinäkuun loppuun asti, mutta kannattaa hoitaa se heti pois alta, ettei pääse tohinassa unohtumaan. :)

2. Kirjautuminen yliopiston palveluihin ja ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksaminen

Seuraavaksi mä lähtisin luomaan käyttäjätunnuksia yliopiston palveluihin. Luomalla yhden käyttäjätunnuksen hyväksymiskirjeen ohjeiden mukaan, pääsee samalla tunnuksella kirjautumaan kaikkiin yliopiston palveluihin. Sähköpostiin eli Webmailiin tulee tietoa ainejärjestön tapahtumista, tutkimuksista ja kaikenlaisesta muusta. Ainejärjestöön eli Kompleksiin voit liittyä Avajaiskarnevaaleissa Kompleksin pisteen luona. Weboodissa ilmottaudutaan kursseille ja sieltä löytyy tulevat suoritusmerkinnät. Näiden kahden tärkeimmän palvelun lisäksi voisin mainita vielä Flamman, josta pääsee näppärästi tsekkaamaan oman lukujärjestyksen Omat opinnot kohdasta. Läsnäolevaksi ilmottautuessa maksetaan myös ylioppilaskunnan (HYY) jäsenmaksu, joka on pakollinen. Maksamalla sen, on oikeutettu mm. opiskelijaterveydenhuollon palveluihin ja opiskelijakorttiin.

3. Opiskelijakortti

Opiskelijakortti kannattaa tilata heti, koska kesällä on ruuhkaa ja kortin saamisessa voi mennä parikin kuukautta. Kortin voi tilata osoitteesta myfrank.fi/opiskelijakortti. Tilaamalla kortin saa opiskelijahintaan (2,60e) ostettua muonaa opiskelijaravintoloista ja saa alennuksia joukkoliikenteestä.

4. Matkakortti

Helsinkiin tai ympäryskuntiin muuttavien kannattaa hankkia HSL:n matkakortti, mikäli aikoo käyttää julkista liikennettä. Kortin saa HSL:n toimipisteestä Asematunnelista läsnäolotodistusta vastaan, jonka voi pyytää yliopiston opintotoimistosta Päärakennuksesta. Jos aikoo käyttää bussia/junaa/metroa koulumatkoihin, kannattaa hankkia kausikortti, jolla saa suhata kuukaudessa niin paljon kuin huvittaa joko Helsingin sisällä tai ympäryskunnissa. Helsingin sisäinen kausikortti on noin 25e kuukaudessa ja seutukortti (Vantaa/Espoo) noin 50e kuukaudessa.

5. Tärkeät päivämäärät ja fuksitapahtumat

Hyväkysmiskirjeestä kannattaa kirjoittaa ylös kaikki infotilausuuksien ja fuksitapahtumien päivämäärät heti. Näin pysyy kärryillä siitä, missä pitäisi olla ja millon ja kenen kanssa. Suosittelen käymistä kaikissa mahdollisissa infotilaisuukissa, koska mä olin ainakin ite täysin pihalla siitä, mitä mun pitäis tehdä, mille kursseille ilmottautua ja milloin yms. Fuksitapahtumissa kannattaa myös ehdottomasti käydä mahdollisimman monessa! Teille on tulossa huikeat tuutorit, jotka pitää teistä hyvää huolta ja on valmiita vastailemaan kaikkiin kysymyksiin. :) Varsinkin orientoivalla viikolla, joka täyttyy fuksitapahtumista, kannattaa olla aktiivisesti mukana kaikissa riennoissa.

6. Jossain pitäisi kai asuakin?

Jos muutto opiskelujen alkaessa tulee aiheelliseksi, niin kannattaa ensimmäisenä laittaa hakemus HOASille, joka vuokraa soluja, yksiöitä ja kaveri- tai perhekämppiä opiskelijoille. Suurimmalle osalle uusista opiskelijoista HOAS tarjoaa solukämppää. Yksityisen puolelta voi toki vaania yksiötä, mutta pääkaupunkiseudulta on hankala saada yksiötä alle 600 eurolla kuussa. Kannattaa silti toki katsoa tarjontaa.

7. KELA kaikkien kaveri

Löydettyäsi katon pään päälle, on aika ottaa yhteyttä KELAan. Laita samantien opintotuki- ja asumislisähakemus menemään KELAn nettisivuilla, niin et jää paitsi sulle kuuluvista rahoista.

8. Onks pakko käydä töissä?

Monia varmasti mietityttää töissä käyminen opintojen ohella. Mä oon ite tehnyt kahta vuoroa viikossa ja se on mulle maksimi. Vaikka läsnäolopakkoa ei pääsääntöisesti kursseilla ole ja luentojakin on aika vähän (2-3 päivässä), niin suurin osa opiskeluun liittyvistä hommista tehdään kotona. Mulla meni melkein vuosi tajuta, kuinka paljon enemmän aikaa yliopisto-opiskelu vaatii kotona verrattuna lukioon. Myös tenttikirjojen lukeminen on hitaampaa monille, koska ne on suurimmaksi osaksi englanniksi. Mä siis sanoisin, että ei välttämättä kannata käydä töissä ellei ole pakko. Jos taas haluaa käydä, niin kyllä pari iltavuoroa viikossa on sopiva määrä, ettei pala loppuun heti syksyllä. Vaihtoehtona töissä käymisellä on hakea opintolainaa KELAlta. 

9. Aiempien opintojen hyväksilukeminen

Aikaisempia, nyt suoritettavaan tutkintoon soveltuvia opintoja voi hyväksilukea. Näitä on esim. psykan perusopinnot, kieliopinnot ja joku sivuainekokonaisuus. Hyväksymiskirjeen mukana taisi tulla myös lomake hyväksilukua varten. Pyydä siis aiemmasta oppilaitoksesta todistus kurssi(e)n suorittamisesta, täytä lomake ja kiikuta se Käyttiksen opintotoimistoon Minervaan (Siltavuorenpenger 5).

Siinä oli nyt muutamia heti mieleen tulevia asioita, jotka kannattaa hoitaa alta pois. Tuutoreilta tosiaan saa infoa kyllästymiseen asti ja multa saa toki myös kysellä, kun tällai vähän varjotuutoroin täällä blogin puolella. :D Laittakaa siis ihmeessä kommenttia jos joku asia jäi mainitsematta tai muuten kaivertaa aivoja. Eka fuksitapahtuma, johon muut pääsevät osallistumaan, on Fuksisuokki. Toivottavasti nään monia teistä siellä. :)

Embe

Tuloksia odotellessa

Heipparallaa ja terveisiä Kreikasta! Kaveri soitti loppuviikosta ja pyysi perumaan kaikki tän viikon menot 1,5 tunnissa ja lähtemään Rodokselle. Ei siinä auttanut muu kuin soittaa pari puhelua ja kaivaa passi laatikosta. :D Vaikka mää täällä lomailenkin, niin en kuitenkaan voi pysyä erossa psykasta - matkaan lähti mukaan uusin Psykologia-lehti ja Psykopatia. Eniten mua kuitenkin jänskättää psykan tulokset, jotka ilmestyvät yliopistohakuun keskiyöllä ja nimilista julkaistaan netissä yhdeksältä aamulla. Mä haluisinkin kovasti tietää, miten teillä on mennyt koe ja onko blogista ollut iloa. Myös parannusehdotuksia haluisin saada. :) On kuitenkin tärkeää muistaa, että vaikka yliopistohaku kirkuisi hylättyä, maailma ei kaadu siihen, vaikka aluksi siltä tuntuikin. Ajattelinkin tässä ajankuluksi kertoa, miten ite reagoin tuloksiin - sekä hylättyyn että hyväksyttyyn.

Ensimmäisestä pääsykokeesta sain tosiaan hylätyn ja sisäänpääsyrajasta uupui noin 20 pistettä. Tiesin, ettei koe ollu mennyt ihan mallin mukaisesti, mutta olin silti pettynyt itseeni ja vietin muutaman päivän itkeskellen sohvalla ja rypien itsesäälissä. Ajattelin, ettei musta koskaan tuu mitään ja oon tyhmä ku saapas. Jostain sain kuitenkin revittyä voima uuteen yritykseen entistä määrätietoisemmin ja päätin, että ens kerralla menen sisään niin, että Penkereen portit kolisee. Pointti on siis se, että on ihan okei ja hyväkin käydä läpi niitä kaikkia fiiliksiä, mitä kokeen tulos herättää, mutta niihin ei saa jäädä vellomaan viikkokausiksi.

Toisella kerralla olin mennyt kaverin luokse kyttämään tuloksia. En halunnut valvoa yksin ja päivittää yliopistohakua. Viimienen puoli tuntia istuttii  koneen ääressä päivittämässä sivua ja kellon lyödessä kaksitoista, en uskaltanutkaan katsoa tuloksia, vaan siristelin silmiä sormien välistä. Tuntui, että sydänt ponnahtaa rinnasta ulos. Kaverin poikaystävä sanoi, etten valitettavasti päässyt mihinkään, mutta en uskonut, koska erotin sormien välistä eripituisia sanoja. :D Sitten vasta uskalsin katsoa tulokset ja lattialla itkemiseksihän se meni. :D Soitin heti äitille, joka ei voinut kuin itkeä puhelimessa ja kehtasi vielä soittaa mummollekin yöllä! Voin rehellisesti sanoa, ettei mikään voita sitä fiilistä, kun Helsingin psykan kohdalla luki hyväksytty. Mä todellakin toivon, että mahdollisimman moni teistä mun ihanista lukijoista näkis myös sen kivemman h-kirjaimella alkavan sanan yliopistohaussa ja oman nimensä hyväksyttyjen listassa. Ei itseä yhtään kaduttanut se vaiva, minkä oli nähnyt yhdeksän kuukauden ajan. Lopuksi kuitenkin huikeesti tsemppiä kaikille tuloksiin ja mä oon ihan hengessä mukana!! :)

Tuloksia jännittäen,
Embe